Розенлев википедия: Rosenlew | – , – Rosenlew

Опубликовано автором

Описания холодильников ROSENLEW

  1. Главная
  2. Описания холодильников
  3. Холодильники ROSENLEW
Холодильник ROSENLEW RJPK 293

Двухкомпрессорный холодильник класса combi. Холодильник имеет бесшовную углубленную внутреннюю оболочку, что несколько увеличило объем внутренней камеры. В верхней части морозильного отделения имеется полка для быстрого контактного замораживания продуктов.

Внешний вид холодильника Rosenlew RJPK 293:
1 — морозильное отделение; 2 — полки холодильного отделения; 3 — навесная дверная полка; 4 — полка для хранения бутылок.

Электрическая схема холодильника Rosenlew RJPK 293:
1 – выключатель питания; 2 – выключатель морозильного отделения; 3 – индикаторная лампа “сеть”; 4 – индикаторная лампа “замораживание”; 5 – термостат морозильного отделения; 6 – компрессор морозильного отделения; 7 – индикаторная лампа “тревога”; 8 – выключатель лампы подсветки; 9 – лампа подсветки; 10 – термостат холодильного отделения; 11 – компрессор холодильного отделения; L – фаза; N – нейтраль.

Холодильник ROSENLEW R 230

Однодверный холодильник Rosenlew R 230 выпускался в 70-е – 80-е гг. и импортировался в нашу страну. Холодильник имеет высоту 129 см, ширину 54,8 см и глубину 58,5 см, объем холодильной камеры 230 л, морозильной камеры 15 л и ящика для овощей – 13,5 л.

Замена холодильного агрегата

Отворачивают два винта и отсоединяют провода от реле, расположенном на мотор-компрессоре. Отворачивают четыре винта на задней планке, крепящей верхнюю крышку шкафа холодильника, снимают верхнюю крышку. Отворачивают 18 винтов и снимают планку, обрамляющую с трех сторон верхнюю часть шкафа холодильника, стальную крышку шкафа и теплоизолирующую минеральную вату. Отворачивают два винта, снимают верхний шарнир двери и дверь холодильника. Снимают ручку терморегулятора, отворачивают семь винтов, отсоединяют провода от патрона электролампы и терморегулятора.

Для удобства установки на место терморегулятора и патрона электролампы после замены холодильного агрегата удлиняют на 500-600 мм идущие к ним провода. Отсоединяют трубку терморегулятора от испарителя. Отворачивают четыре болта и снимают мотор- компрессор. В пяти местах освобождают крепление конденсатора к шкафу и в двух местах – крепление трубопровода, поднимают на 400 мм мотор-компрессор и подводят под него подставку.

В верхней части шкафа снимают защитную деталь из выреза в изолирующей плите и отворачивают два винта на замыкателе двери. Потянув на себя, снимают крепежную деталь замыкателя двери. Снимают опорную планку и демонтируют испаритель. Снимают теплоизолирующие плиты сверху и с боков шкафа холодильника. Приподнимают на 400 мм внутренний шкаф и вытягивают испаритель. Снимают холодильный агрегат. Установку нового агрегата проводят в следующей последовательности. Устанавливают мотор-компрессор на подставку. Устанавливают на место испаритель. Опускают и устанавливают на место внутренний шкаф. При этом следят, чтобы не сдвинулись теплоизоляционные подушки. Устанавливают теплоизоляционные плиты по бокам и на верх холодильного шкафа.

Закрепляют испаритель, проверяют правильность его установки. Устанавливают на место замыкатель двери, крепежную деталь замыкателя и опорную планку. Проверяют работу замыкателя двери.

Устанавливают на место мотор-компрессор и закрепляют его четырьмя болтами. Прикрепляют к шкафу трубопровод и конденсатор. При этом необходимо убедиться, что крепежные втулки совпадают с местами крепителей. Вытягивают провода патрона электролампы и терморегулятора, устанавливают и подключают терморегулятор и патрон электролампы.

Закрепляют трубку терморегулятора на испарителе. Крепление трубки планкой должно быть таким, чтобы между испарителем и трубкой терморегулятора находилась изолирующая прокладка.

Устанавливают на место дверь холодильника и закрепляют ее верхний шарнир. Проверяют навеску двери. Кладут стальную крышку шкафа на место, устанавливают планку, обрамляющую с трех сторон верхнюю часть шкафа холодильника, и закрепляют ее винтами. Устанавливают верхнюю крышку и закрепляют четырьмя винтами заднюю планку. Подключают провода к реле и закрепляют реле на мотор-компрессоре.

Вызов мастера по ремонту холодильников ROSENLEW в Москве и области – тел. +7 (495) 973-29-17.

Электролюкс | это… Что такое Электролюкс?

AB Electrolux (SSX:ELUXa, SSX:ELUXb) — шведская компания, один из ведущих мировых производителей электробытовой техники для домашних и профессиональных нужд. Ежегодно компания продает более 40 миллионов своих изделий потребителям из 150 стран. Штаб-квартира — в Стокгольме.

Содержание

  • 1 История
    • 1.1 Слияния и поглощения
  • 2 Собственники и руководство
  • 3 Деятельность
    • 3.1 Electrolux в России
    • 3.2 Показатели деятельности
  • 4 Примечания
  • 5 Ссылки

История

Компанию основал в Стокгольме в 1910 году Аксель Веннер-Грен под названием Elektromekaniska AB. В 1912 году начинается сотрудничество Elektromekaniska AB с компанией AB Lux (Стокгольм, Швеция), производящей с 1901 года уличные керосиновые лампы под маркой Lux. Тогда же (в 1912 году) компания запускает производство первого бытового вакуумного пылесоса (модель Lux 1).

В 1919 году после слияния с AB Lux название компании меняется на Elektrolux AB, написание которой будет изменено на современное Electrolux только в 1957 году.

Слияния и поглощения

  • 1919 год — слияние Elektromekaniska AB и AB Lux,
  • 1934 год — приобретена Volta AB, Швеция,
  • 1962 год — приобретена Elektro Helios, Швеция,
  • 1976 год — приобретены Arthur Martin и Tornado, Франция,
  • 1978 год — приобретены Husqvarna AB, Швеция и Therma, Швейцария,
  • 1979 год — приобретена Tappan, США
  • 1984 год — приобретена Zanussi, Италия,
  • 1986 год — приобретена White Consolidated Inc., США,
  • 1987 год — приобретена Corberó y Domar, Испания,
  • 1991 год — приобретена Lehel, Венгрия,
  • 1995 год — приобретена AEG Hausegerate GmbH, Германия,
  • 1996 год — приобретена Refripar, Бразилия,
  • 2006 год — Husqvarna AB, Швеция выделена через спин-офф в самостоятельную компанию.

Собственники и руководство

Крупнейшие акционеры (на 31 декабря 2008 г.):

Шведский инвестиционный холдинг Investor – 28,8% голосующих акций (12,7% уставного капитала), Capital Group Funds – 7,2% (9,2%), Alecta Pension Insurance – 5,6% (5,6%).

[1]

Председатель совета директоров — Michael Treschow.

Президент компании (с 2002 года) — Hans Stråberg.

Деятельность

Компания производит бытовую технику, а также профессиональное кухонное и прачечное оборудование для нужд холодильники, посудомоечные, сушильные и стиральные машины, пылесосы, газовые и электрическии плиты, воздухоочистители, вытяжки, микроволновые печи, кофеварки, чайники и утюги). Техника Electrolux продаётся по всему миру под торговыми марками Electrolux, Zanussi, Швеции, Италии, Венгрии, Испании, Франции, Румынии, Великобритании, Польше, Германии, США, Бразилии и других странах мира.

Вакуумный пылесос Electrolux

Electrolux в России

В России Electrolux известна благодаря продукции торговых марок Electrolux, AEG, Zanussi и Rosenlew.

Первую попытку завоевать Российский рынок компания Electrolux (в то время AB Lux) предприняла в 1912 году предложив Российским покупателям компактные переносные пылесосы Lux 1, плитки, термостаты для батарей отопления, уличные и ручные фонари, а также паяльные лампы.

[2]

После пятидесятилетнего перерыва в 60-ых-80-ых годах XX-го века в Россию осуществлялись разовые поставки отдельных партий бытовой техники торговой марки Rosenlew, производимой на одноимённом заводе в Финляндии. Холодильник марки Rosenlew (Розенлев) упоминается в классической комедии Леонида Гайдая «Кавказская Пленница» (1967 год).

В 2005 году в Санкт-Петербурге начал работу завод Electrolux, где производятся стиральные машины с фронтальной загрузкой, которые поставляются как на внутренний рынок, так и на экспорт в страны Европы (Италию, Германию и Швейцарию).

С 2006 по 2009 год в Калининграде на заводе ООО «ТехПромИнвест», принадлежащем компании Snaige, по заказу и под контролем Electrolux производились бытовые холодильники марки Zanussi.

[3]

Показатели деятельности

Общая численность сотрудников — 55 тыс. человек (2008 год).

Последние четыре года выручка компании стабильна — около 9,5 млрд евро в год. В частности, выручка компании в 2008 году по сравнению с предыдущим годом выросла на 0,06 % до 9,6 млрд евро, чистая прибыль снизилась на 87,5 % до 33,5 млн евро.[4][5][6]

Компания связывает ухудшение финансовых показателей с ростом издержек и ухудшением спроса на рынках Европы и США на которые приходится 80 % продаж.[7]

Примечания

  1. ↑ http://www.vedomosti.ru/newspaper/article.shtml?2009/04/01/188987
  2. ↑ http://www.kommersant.ru/doc.aspx?fromsearch=5605fde9-9aa7-46b9-bf81-8d1fdf363337&docsid=825769#lj|
  3. ↑ http://www.loglink.ru/news/40637
  4. ↑ Татьяна Романова. Electrolux переезжает // Ведомости, 01.04.2009, № 57 (2327)
  5. ↑ http://www.electrolux.com/financial_overview_yearly. aspx
  6. ↑ http://www.electrolux.com/financial_overview_yearly.aspx
  7. ↑ http://www.k2kapital.com/news/fin/442062.html

Ссылки

  • Российский сайт Electrolux
  • Российский сайт Zanussi
  • Российский сайт AEG
  • История прихода Electrolux в Россию.
  • Международный сайт компании (англ.)
  • Американский сайт компании (англ.)

Rosenlew – Википедия

Tämä artikkeli käsittelee yritystä. Aatelissuvusta kerrotaan artikkelissa Rosenlew (suku).

Rosenlewin kruunulogo oli käytössä muun muassa jääkaapeissa.

Oy W. Rosenlew Ab (lausunta ruots. [ruːsːenleːv]) oli vuonna 1853 Porissa [1] perustettu monialainen perheyritys, jonka olluvella-puerityille 1unmyyty

Rosenlew harjoitti historysa aikana saha-, pakkaus-, metalli- ja kemiallista metsäteollisuutta. Yhtiön metalliteollisuus valmisti muun muassa kodinkoneita ja puimureita. Pakkausteollisuuden tunnetuimpia tuotteita olivat paperi- ja muovisäkit. Rauma-Repola osti yhtiön osakekannan vuonna 1987, minkä jälkeen osa yhtiön liiketoiminnoista on myyty pois ja osa lakkautettu. Porin paperitehdas siirtyi Yhtyneet Paperitehtaat -konsernin omistukseen, mutta on nykyään osa belgialaista VPK Packaging Groupia.

Puimuriliiketoiminta myytiin vuonna 1991 Timo Prihtin omistamalle Sampo-Rosenlew Oy:lle ja pakkausteollisuus vuonna 2001 saksalaisomisteiselle Rosenlew-RKW:lle. Samana vuonna Rosenlew Kodinkoneet siirtyi Electroluxille.

Sisällys

  • 1 Yrityksen synty
  • 2 Суурыритыксекси
    • 2.1 Omistus- ja johtojärjestelyt
    • 2.2 Агрессивный вид касвун айка
  • 3 Suuryritys – Irti tytäryhtiö-rakentesta
  • 4 Джото
    • 4.1 Иритыксен йохдосса оллеет
  • 5 Урхейлосейра
  • 6 Катсо Мёс
  • 7 Лахтеет
    • 7.1 Viitteet
  • 8 Айхеста Мууалла

Porilainen Wilhelm Rosenlew perusti isänsä kauppahuoneen pohjalta yhdessä kauppias J. G. Holmbergin ja veljensä Carl Rosenlewin kanssa W. Rosenlew & Co:n toimialanaan tukku-ja vähittäiskauppa, sahateollisuus ja laivavarustus. Vuonna 1862 kauppias Holmberg jättäytyi yrityksestä niin, että Rosenlewin veljekset jäivät yrityksen omistajiksi.

Rosenlew-yhtiöstä tuli 1860-luvulla entistä enemmän sahateollisuusyhtiö sen ostettua sahoja Ikaalisista ja Hämeenkyröstä ja vuonna 1877 Porin Höyrysahan konkurssipesän. Näihin aikoihin alkanut taloudellinen nousukausi nosti yrityksen sahateollisuusyritysten kannattavuutta. Vuonna 1872 toimintansa aloitti uutena sahana Porissa Seikun höyrysaha. [2] Tähän aikaan kuuluu erikoinen Rosenlew-yhtiön Tampereen Pispalaan rakennuttama Näsijärven ja Pyhäjärven yhdistävä tukkien kuljetukseen tehty rullarata.

1800-luvun lopulla Rosenlew-yhtiö hankki Satakunnan ja Pohjois-Hämeen alueelta metsätiloja taatakseen puuraaka-aineen sahoilleen. Aikakauteen kuuluu vielä Porin Konepajan osto. Tässä vaiheessa konepaja keskittyi laivanrakennukseen, ja siitä tuli silloisen Suomen keskeinen laivanrakennuskeskus. Se oli osa toimintaa, jolla Wilhelm Rosenlew takasi yrityksensä tuotantoyksiköille hyvät liikenneyhteydet. Ratkaisuna oli laivojen rakentaminen, rautatieyhteyksien kehittämistoimintaan osallistuminen ja yhteyksien luominen silloisen Suomen talouselämän johtohenkilöihin, kuten senaattori Leo Mecheliniin.

1900-alussa W. Rosenlew & Co oli jo Suomen mitassa suuryritys. Veljekset Wilhelm ja Carl Rosenlew olivat tehneet perhesopimuksen, jonka mukaan Rosenlew-yhtiöstä tuli muodostaa jälkeläisten omistama osakeyhtiö. Niinpä yhtiömuoto muutettiin 1907 toiminimestä osakeyhtiöksi kahden ja puolen vuoden vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Neuvotteluissa keskeistä roolia yhtiöjärjestyksen määrittelemiseksi näytteli varatuomari PE Svinhufvud. [3] Yhtiön pääkonttori oli Porissa, mikä oli ollut vuonna 1892 kuolleen kauppaneuvos Wilhelm Rosenlewin toive: [4]

»Uutteralla työllä hankitut pääomat varmimmin sälytetään perheessä, jos se toiminta, jonka avulla ne kootmatu, jatakuäattemja, saakattäiritsemja

Omistus- ja johtojärjestelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityksen johdossa oli Wilhelmin kuoltua vuonna 1892 hänen nuorempi veljensä Carl, joka oli keskittynyt erityisesti metsäosaston toimintaan sijaintipaikkanaan Tampere. Wilhelmin pojat Hugo ja Georg Rosenlew olivat nousseet jo 1880-luvulla yrityksen johtotehtäviin, kun taas muut veljekset Walterin, Wilhelm, Lennart, Otto ja Erik hankkivat korkeakouluammatin ja pätevöityivät myös ulkomailla. Hugo toimi isänsä Wilhelmin jälkeen ykkösjohtajana. Карлин Куолеман Йелкин 1899 jälkeen yhtiön johtoon nousi hänen poikansa Uno Rosenlew, joka jatkoi isänsä työtä metsäosaston johdossa Tampereella. Джорджин kuoleman jälkeen joulukuussa 1906 johtoon nousi veli, lääketieteen kirurgian tohtori Wilhelm Rosenlew yhdeksi kolmesta johtajasta. [5]

Vuonna 1910 yrityksen johto ja omistus kokivat merkittävän muutoksen, silla Wilhelmin jälkeläiset mukaan lukien Hugon ja Georgin nuorempi veli, kemian alan filosofian maisteri Erikivat Rosenyrityk sa. Карл Розенлевин jälkeläiset luopuivat yrityksen omistuksesta, koska he eivät olleet halukkaita niin aggressiiviseen yrityksen kasvuun kuin serkut eli Hugo, Wilhelm ja Erik Rosenlew.

Aggressiivisen kasvun aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritys oli myös Suomen suurimpia sahayrityksiä. Vuonna 1912–1913 tilastojen mukaan Rosenlew-yhtiö sahasi kolmella sahallaan 230 000 kuutiota vuodessa ollen neljänneksi suurin A. Ahlström Osakeyhtiön, Aktiebolag W. Gutzeit & Co:n ja Kemi Oy:n jälkeen. [6] Rosenlew-yhtiö oli näihin aikoihin laajentunut pohjoiseen hankkimalla vuonna 1911 omistukseensa torniolaisen Anders Kurt & Co:n, jolla oli saha Alatornion kunnan Kuusiluodon saaressa Perämerella Tornionjoen suistossa. [7] Toimintaa laajennettiin jatkojalostuksen suuntaan perustamalla sahauksesta syntyneille puujätteille laatikkotehdas vuonna 1913 ja sulfaattiselluloosatehdas, joka valmistui vuonna 1920. Sen jatkojalostuksena rakennettiin voimapaperitehdas ja vuonna 1923 säkki- ja pussitehdas. Kaikki nämä investoinnit sijoitettiin Poriin, jossa Rosenlew-yrityksen ja sen omistajasuvun näkyvyys oli merkittävä.

Хьюго Розенлевин kuoltua elokuussa 1915 yrityksen johdossa tapahtui luonnollisia muutoksia. Ykkösjohtajaksi nousi nuorempi veli Вильгельм Розенлев. Tässä yhteydessä johtoon nousi Wilhelmin ja Erikin rinnalle Erikin lankomies eli puoliso Karinin veli varatuomari Рафаэль фон Френкель. Tehtävänjako muotoutui niin, että toimitusjohtajuus Wilhelm Rosenlewilla, puutavaran jatkojalostuksen kehittäminen Erik Rosenlewillä ja rahoitus sekä yhteiskuntasuhteet Rafael von Frenckellillä.

Sulfiittiselluloosateollisuuden kehittäminen tuli ajankohtaiseksi, kun sukusuhteiden syntymisen vuoksi Frenckellin suvun Tampereella omistama paperitehdas Frenckellin paperitehdas liitettiin osaksi Rosenlew-yhtymää osakevaihdolla vuonna 1920. Sen raaka-ainehuoltoa varten päätettiin rakentaa sulfiittiselluloosatehdas Poriin. Tehtaan sijoittumisessa Poriin oli syynä vahvemmaksi koettu raaka-ainehuoltomahdollisuus. Tehdas pääsi täyteen tuotantoon vuonna 1926, jolloin tuotannossa päästin noin 15 000 tonniin sulfiittiselluloosaa, josta noin kolmasosa meni Tampereelle Frenckellin tehtaalle. Kuljetusyhteyksien heikkous Porin ja Tampereen keskustassa olevan paperitehtaan välillä aiheutti sen, että tuotanto ei kuitenkaan ollut kannattava, joten Frenckellin paperitehdas lopetettiin 1920-лувун лопусса. [8] Pian sen jälkeen vuonna 1929 toimintansa aloitti hiivatehdas, joka käytti sulfiittituotannon jätteestä saatavaa sokeria hiivan valmistukseen. [9]

Kiivaan investointivaiheen seurauksena Rosenlew-yhtymä velkaantui. Rahoittajapankit pitivät vaikeassa taloustilanteessa Rafael von Frenckelliä Rosenlew-yhtymässä pankkimaailman luottomiehenä. Sitä auttoi se, että Frenckell oli hallituksen jäsen 1916–1970 ja sen puheenjohtajana 1933–1966.

Nopean kasvun aikana Rosenlew-yhtymästä oli muodostunut joukko täysin tai osaksi omistettuja tytäryhtiöitä. Vuoden 1933 alusta yritysrakennetta muutettiin niin, että tytäryhtiöistä tuli Rosenlew-yhtiön alaisia ​​osastoja. Taloudellisessti 1930-luvun alku oli lamakautta, mikä näkyi myös Rosenlew-yhtymän tuloksessa; vuodet 1930–1932 olivat tappiollisia vuosia. Maailmansotaa edeltävät vuodet 1935–1939 olivat sitten taloudellisesti menestyksellisiä vuosia. Yritys oli 1930-luvun lopussa suomalaisittain suuryritys ja sijoittui liikevaihdollisesti kahdeksanneksi. Yritysjohdollisesti tilannetta edisti myös se, että Rafael von Frenckell oli 1930-luvun alussa palannut yrityksen operatiiviseksi johtajaksi.

Sahateollisuus oli perinteisesti Rosenlew-yhtiön ydintä. Toimialaa kuvaa viimeisen sotaa edeltävän rauhan vuoden 1938 sahatavaravienti. Kokonaisvientimäärä oli lähes 20 000 Standardia, josta 38 % prosenttia meni Alankomaihin, 21 % Saksaan sekä 16 % Britanniaan. Muita tärkeitä vientimaita olivat Tanska, Ranska ja Belgia. Kuvaavaa tilanteen muuttumiselle sota-ajan vaikutuksesta oli sahatavaran Saksan viennin osuuden kasvaminen välirauhan vuonna 1940% 67 %:iin.

Uutena suvun henkilönä yrityksen johtotehtäviin vuonna 1936 astui Erikin poika fil.maisteri Свен-Эрик Розенлев, ensin maanviljelysosaston päällikkönä. Siihen liittyen hän oli järjestelemässä vuonna 1940 Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy:n (SMK) osakkeiden ostoa. Osake-enemmistön saaminen mahdollisti joustavan myyntiketjun kotimaassa Porin mekaniikkatehtaan maatalouskoneille. Uutena liiketoimintamuoton sodan aikana vuonna 1942 aloitettiin Porissa puutalojen rakentaminen.

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: mitä tapahtui 1940-luvun jälkeen?

Иритыксен йохдосса оллеет[муоккаа | muokkaa wikitekstiä]

  • kauppaneuvos Wilhelm Rosenlew, toimitusjohtaja 1853-1892
  • Карл Розенлев, toimitusjohtaja 1892–1899
  • Уно Розенлев, toimitusjohtaja 1899-1906
  • вараконсули Хьюго Розенлев, toimitusjohtaja 1907-1915
  • lääket.tri Wilhelm Rosenlew nuorempi, toimitusjohtaja 1915-1942
  • vuorineuvos Эрик Розенлев, toimitusjohtaja 1942-1952
  • vuorineuvos Свен-Эрик Розенлев, toimitusjohtaja 1952-1963
  • лакит. лис. Маркус Никопп, toimitusjohtaja 1963-1969
  • Густав Розенлев, toimitusjohtaja 1969-1977 ja pääjohtaja 1977-1987
  • Магнус Савандер, toimitusjohtaja 1977-1987

Vaikka 1920-luku oli ollut varsin rauhaton työntekijöiden ja työnantajien välillä, päästiin 1930-luvulla lamakauden jälkeen parempaan yhteistyöhön. Niinpä syksyllä 1938 Rosenlew-yhtymän hallitus päätti tukea urheiluseuran perustamista. Yritysjohdon puolella keskeistä osaa näytteli Sven-Erik Rosenlew, josta tuli perustetun porilaisen urheiluseuran Rosenlewin Urheilijat-38:n puheenjohtaja. Seuran liittyminen porvarilliseen SVUL:ään aiheutti työntekijäpuolella kritiikkiä tiukan porvarillisen SVUL:n ja työväenliikkeen urheilujärjestön TUL:nvastakkainasettelun johdosta.

  • Музей Розенлью
  • Порин Каупунгинтало
  • Ванаянлинна
  • Симкорп
  • RKW Финляндия
  • Markku Kuisma: Metsäteollisuuden maa – Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 16:20-19:20 . Хельсинки: СКС, 2006. ISBN 951-746-750-8.
  • Оскар Никула: Rosenlew koncernen – en hundarårig utveckling from handelshus to storindustri 1853–1953 . Пори: W. Rosenlew & Co. AB, 1953.
  • Йорма Ахвенайнен: Suomen sahateollisuuden historia, , s. 273–274. Порвоо: WSOY, 1984.
    • .
  • Юсси Койвуниеми: Sukuyhtiön aika. Розенлью 1853–1987, . Порвоо: Музей Розенлева, Музей Сатакуннан, 2011. ISBN 978-952-67018-5-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Oy W. Rosenlew Ab — Osakehistoria www.porssitieto.fi . Вийтатту 1.12.2020.
  2. ↑ Куйсма, с. 288
  3. ↑ Койвуниеми, с. 133-135
  4. ↑ Куйсма, с. 379, 381
  5. ↑ Никула, с. 81–90
  6. ↑ Ахвенайнен, 273–274
  7. ↑ Куйсма, с. 375
  8. ↑ Никула, с. 206–209
  9. ↑ Никула, с. 216-218
  • Йоуни Юрьяня: Вуориневос Эрик Розенлев (1877–1952). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (максулинен). 5 сентября 2008 г. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Rosenlew Pori-tiedossa (poritieto.com)
  • Карл Фредрик Розенлев Пори-тиедосса (poritieto.com)
  • Вильгельм Розенлев Поритиедосса (poritieto.com)
  • Yhtiön pörssihistoriaa Pörssitiedon nettisivuilla

Rosenlew (suku) – Википедия

Wilhelm Rosenlewin perhehauta Käppärän hautausmaallaPorissa.

Rosenlew (lausunta ruots. [ruːsːenleːv]) on suomalainen aatelissuku, joka on 1800-luvulta alkaen tunnettu pääasiassa talouselämän vaikuttajina, 35 vuos19varsinkin87 toimineen Rosenlew-teollisuusyrityksen omistajina. Suku on vaikuttanut näkyvimmin Porissa ja sen omistuksessa on useita kartanoita. [1]

Suku on alkujaan lähtöisin Saksasta ja polveutuu Mecklenburgin aateliin kuuluneesta Vanzelow-suvusta. Suvun kantaisä on Hämeen jalkaväkirykmentin majurina toiminut Ertman von Schlow (1623–1690), joka tuli Ruotsin armeijan palvelukseen kolmikymmenvuotisen sodan aikana vuonna 1639. Hän sai 1652 itselleen läänityksen Sauvon Pataisten kylästä. Hänet aateloitiin Ruotsissa vuonna 1682, jolloin hän otti nimen Rosenlew , ja samana vuonna hänen sukunsa merkittiin Ruotsin ritarihuoneelle aatelisena sukuna numero 1009. [2] [3] [4] Suomen ritarihuoneen järjestäytymisen yhteydessä vuonna 1818 Rosenlewin suku merkittiin sinne aatelisena sukuna numero 75. Sukua ei ole elänyt Ruotsissa vuoden 1809 jälkeen. Tosin vuonna 1951 eräs Suomesta muuttanut jäsen sai edustusoikeuden Ruotsin ritarihuoneella, mutta tämä sukuhaara sammui mieslinjalta 1983. [4] [3]

Ruotsin vallan aikana Rosenlewit tunnettiin sotilassukuna. Köyhtymisen seurauksena suku joutui 1800-luvun alkuun mennessä luopumaan tiloistaan ​​Sauvossa, Kemiössä ja Vehmaalla. Suvun viimeiseksi sotilaaksi jäi Ertman Rosenlewin pojanpojanpoika, Turun läänin jalkaväkirykmentin kapteeni Александр Вильгельм Розенлев (1761–1808), jonka jälkeläiset siirtyivät liikealalle. Hänen pojanpoikansa lähtivät kehittämään W. Rosenlew & Co -toiminimestä sahatoiminnan ympärille rakentunutta teollisuuden monialayritystä. Suku johti Rosenlew-yritystä siihen saakka, kunnes se yhdistettiin 1987 Раума-Реполаан. [2]

Kauniaisten kartano Nokialla on kuulunut Rosenlewin suvulle vuodesta 1896. [5] Paddaisten kartano Sauvossa ostettiin takaisin suvun omistukseen vuonna 1912. [2] Lisäksi sukuyhtiö Rosenlew osti vuonna 1913 Harvialan kartanon silloisesta Vanajasta [6 ] ja vuonna 1920 Yyterin kartanon silloisesta Porin maalaiskunnasta. [7]

Rosenlew mainitaan Kaj Chydeniuksen säveltämässä ja Petri Revon sanoittamassa ”Laulussa 20 perheestä” vuodelta 1969. [8]

  • Карл Фредрик Розенлев (1797–1852), porilainen kauppias, AW Rosenlewin poika
    • Вильгельм Розенлев (1831–1892), kauppaneuvos, teollisuusyritys Rosenlewin perustaja, Carl Fredrik Rosenlewin poika
      • Хьюго Розенлев (1862–1915), Розенлевин toimitusjohtaja, Вильгельм Розенлевин poika
        • Мария Лёв (oik. Мария Розенлев-Гренман) (1891–1940), kuvanveistäjä ja taidemaalari, Hugo Rosenlewin tytär
        • Хьёрдис Розенлев (1892–1819 гг.)70), opettaja ja runoilija, Hugo Rosenlewin tytär
      • Георг Розенлев (1863–1906), Розенлевин Йохтаджиа, Вильгельм Розенлевин poika
      • Фредрик Вальтер Розенлев (1867–1951), юрист, панкки-я valtiopäivämies, Вильгельм Розенлевин poika
      • Леннарт Розенлев (1872–1943), maanviljelysneuvos, Вильгельм Розенлевин poika
      • Вильгельм Розенлев (1873–1942), Rosenlewin pääjohtaja, Wilhelm Rosenlewin poika
      • Эрик Розенлев (1877–1952), вуориневос, Вильгельм Розенлевин пойка
        • Свен-Эрик Розенлев (1902–1963), vuorineuvos ja Rosenlewin toimitusjohtaja, Erik Rosenlewin poika
          • Густав Розенлев (р. 1929), Розенлевин toimitus- ja pääjohtaja, Свен-Эрик Розенлевин poika
        • Георг Вильгельм Розенлев (1907–1981), Suomen maanviljelijäin Kauppa Oy:n toimitusjohtaja, Erik Rosenlewin poika
    • Карл Розенлев (1833–1899), liikemies, Карл Фредрик Розенлевин poika
Aakkosjärjestyksessä
  • Карл Розенлев (1833–1899), liikemies, Карл Фредрик Розенлевин poika
  • Карл Фредрик Розенлев (1797–1852), porilainen kauppias, AW Rosenlewin poika
  • Карл Вильгельм Розенлев (1873–1942), Rosenlewin pääjohtaja, Wilhelm Rosenlewin poika
  • Эрик Розенлев (1877–1952), вуориневос, Вильгельм Розенлевин poika
  • Фредрик Вальтер Розенлев (1867–1951), юрист, панкки-я valtiopäivämies, Вильгельм Розенлевин poika
  • Георг Розенлев (1863–1906), Розенлевин Йохтаджия, Вильгельм Розенлевин poika
  • Георг Вильгельм Розенлев (1907–1981), Suomen maanviljelijäin Kauppa Oy:n toimitusjohtaja, Erik Rosenlewin poika
  • Густав Розенлев (р. 1929), Rosenlewin toimitus- ja pääjohtaja, Sven-Erik Rosenlewin poika
  • Хьёрдис Розенлев (1892–1970), opettaja ja runoilija, Hugo Rosenlewin tytär
  • Хьюго Розенлев (1862–1915), Розенлевин toimitusjohtaja, Вильгельм Розенлевин poika
  • Мария Лёв (оик. Мария Розенлев-Гренман) (1891–1940), kuvanveistäjä ja taidemaalari, Hugo Rosenlewin tytär
  • Леннарт Розенлев (1872–1943), maanviljelysneuvos, Вильгельм Розенлевин poika
  • Свен-Эрик Розенлев (1902–1963), vuorineuvos ja Rosenlewin toimitusjohtaja, Erik Rosenlewin poika
  • Вильгельм Розенлев (1831–1892), kauppaneuvos, teollisuusyritys Rosenlewin perustaja, Carl Fredrik Rosenlewin poika
  1. ↑ Mahtisuvut: Iltalehden erikoislehti 2016 , s. 10–11. Алма Медиа.
  2. ↑ a b c Jouni Yrjänä: Rosenlew (1600–) Kansallisbiografia-verkkosullkain4 ( Kansallisbiografia-verkkosullkai) 9.10.2006 (от 15.